Tutustuin aamupalalla kolmeen brittiin, jotka olivat lähdössä pyörillä viinitiloihin tutustumaan. Päätin lähteä mukaan. Lopulta mukaan liittyi myös kaksi uusi-seelantilaista.
Pyöräretki oli aika hyvä tapa kiertää viinitiloja. Pyöräilimme yhteensä 12km ja vierailimme kolmella viinitilalla ja yhdellä oliivitilalla. Pääsimme syömään rypäleitä suoraan pensaista ja maistamaan parhaimmillaan neljää eri viiniä. Malbec on alueen ykköslajike. Itseäni vähän harmitti, että esittelyt piti pyytää aina englanniksi (kun muut eivät juurikaan ymmärtäneet espanjaa). Esittelijöiden englanti ei nyt aina ollut sieltä parhaimmasta päästä ja luulen että esittelyt jäivät aika suppeiksi espanjankielisiin verrattuina. Ainakaan oliivitilan esittelystä ei ottanut mitään selvää, mutta aurinkokuivatut tomaatit ja jopa oliivit olivat hyviä.
Mendozan alue on oikeasti aavikkoa, mutta taitavalla vedenkastelulla alue on saatu todella vihreäksi. Vedensäännöstelyn avulla myös rypäleiden laatu voidaan pitää korkeatasoisena.
15.1.
Edellisen päivän helteessä polkeminen aiheutti aika hyvän väsymyksen, joten seuraavana päivänä päätin ottaa ihan rennosti. Kävelin vähän keskustassa ja menin siestan ajaksi (13-17, kaikki suljettu) kaupunkin laidalla olevaan suureen puistoon lukemaan ja nukkumaan (nukahdin nurmelle tunniksi). Illalla hostellilla oli asado-ilta eli paljon lihaa ja viiniä. Liha oli tosin melko kaukana mediumista.
16.1.
Yksi Mendozan visiitin tavoitteista oli nähdä Aconcagua, joten varasin edellisenä päivänä retken vuorille. Aamulla kello kahdeksan hyppäsin siis minua hakemaan tulleen auton kyytiin ja suuntasimme vuorille. Valitettavasti opas puhui harvinaisen epäselkeästi ja aika paljon opastuksesta meni ohi. Tiesin kuitenkin yleensä mistä puhuttiin. Jylhiä maisemia kuitenkin näkyi. Aconcagua nyt oli ehkä hieman pettymys, kun sen näki vain aika kaukaa, mutta onpahan nähty. Lopulta retken kohokohdaksi muodostui ehkä yli 4000 metriin nouseminen. Ylös johtanut serpentiinitie näytti aika pahalta, mutta ylös päästiin ja alas myös. En ole tainnut ennen olla yli 4000 metrissä. Titicacan järvi on lähes yhtä korkealla (3810 m) . Titicacalla kuitenkin korviin sattui ja muutenkin oli jotenkin huonompi oli kuin nyt. Tosin nyt ei ollut rinkkaa selässä.
Mendoza oli kaiken kaikkiiaan aika kiva kaupunki. Todella vihreä, varsinkin kun ottaa huomioon, että kaupunki on tosiaan rakennettu aavikolle. Ihmisillä oli vähän hassu aksentti, jota mun oli tosiaan välillä vähän vaikea ymmärtää. En oikein edes tiedä mikä aksentissa oli vikana. Hostelli oli jees, vaikka vettä tuli vain välillä ja silloinkin usein kylmää. Vesi taisi mennä puille ja rypäleille.
Seuraava kohde: Chile
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti