maanantai 27. huhtikuuta 2009
BA: Harjoitustöitä, lauantaijuhlintaa ja rugbya
Olen taas sopeutunut uudestaan Buenos Airesin vilinään, hajuihin ja kolikkomaniaan. Tiedekuntani proffat lakkoilivat heti pääsiäisen jälkeen kolme päivää. Eivät kuitenkaan kaikki, joten paikalle piti silti mennä katsomaan että mahtaakohan se oma professori ilmestyä paikalle. Evolutiivista psykologiaa ei ollut, mutta graafista suunnittelua kylläkin.
Viikko sitten lauantaina, pitkän harkinnan jälkeen päätin uskaltautua tiedekunnan vaihto-opiskelijoille tarkoitettuun illanviettoon yhden argentiinalaisen luona. Ihan kivaahan siellä oli ja tutustuin lähinnä kolumbialaisiin ja argentiinalaisiin, vältellen kaikkia eurooppalaisia. :) Juttelin nyt kuitenkin viimein suomalaisen Annen kanssa, jonka siis jo näin aiemmin, mutta en ollut vielä jutellut. Uh, tunnen ja kaksi suomalaista ja kaksi suomea puhuvaa argentiinalaista.
Sunnuntaina ähisin ja puhisin ensimmäisen harjoitustyön kanssa. En kuitenkaan halunnut ymmärtää tehtävänantoa, koska se oli mielestäni vähän typerä joten tein vain puolet ja senkin omalla tavallani. Maanantaina sitten juttelin opettajan kanssa ja nyt on tarkemmat ohjeet ja selitykset siihen miksi harjoitustyö on vähän tyhmä... Sillä seurauksella, että olen siis tänäänkin yrittänyt väsäillä samaista harjoitustyötä uudelleen. Tiistaina palautus.
Viikolla tietenkin opiskelin ahkerasti. Täällä ei oikein uskalla mennä luennoille tai pienryhmäsessioihin lukematta prujuja. Eli joka viikko on oikeasti luettava ja opiskeltava eikä aineistoa voi jättää käteväsi sinne tenttiviikolle. Oikeasti todella hyvä systeemi, vaikka vähän välillä pänniikin tämä ainainen lukeminen. Esimerkiksi torstain vietin lukemalla morfologiaa ja analysoimalla lehtimainoksia morfologian käsitteiden avulla. Se oli oikeastaan aika mielenkiintoista ja oikeastaan todella hyödyllistä, sillä seuraavalla pienryhmätunnilla suoritimme kirjallisen arvion yhdestä mainoksesta neljän hengen ryhmissä ja kyseinen sepustus vaikuttaa myös kurssin arvosanaan. Jätin lopulta evolutiivisen psykologian pois. En vain milään ehdi lukea siihen vaadittavaa kirjallisuutta ja keskityn nyt mieluumminen näihin kahteen muuhun ja espanjanopiskeluun.
Eilen kävin israelilaisen kämppikseni kanssa kääntymässä paikallisessa Earth Day -tapahtumassa. Näitä maailmanparannustapahtumia järjestetään kai ympäri maapalloa näihin aikoihin. Ei kai ehkä Helsingissä. En ole ainakaan koskaan kuullut. Illemmalla suuntasin yhden argentiinalaisen tytön grillijuhliin ja onnistuin saapumaan paikalle juuri sopivaan aikaan. Kutsu oli klo 20 ja pähkäilin kovasti monelta sinne olisi sopivaa mennä. Saavuin paikalle 20:45 ajatellen olevani joko melkein hyväksyttävän myöhässä tai aikaisessa. Ja saavuin juuri hyvin. Paikallekutsut saksalaiset olivat jo kaikki paikalla, yksi argentiinalainen saapui samalla ovenavauksella kuin minä ja loput siinä 15 minuutin sisään. Liha oli hyvää ja tutustuin taas uusiin ihmisiin, mm. salvadorilaiseen Davidiin joka opiskelee kolmatta vuotta Järvenpäässä sosionomiksi ja puhui jokseenkin hyvin suomea.
Tänään sain viimeinkin asioita aikaiseksi rugbyn eteen. Olin saanut tietää että kaikki Buenos Airesin kolme tyttöjoukkuetta pelaavat tänään turnauksessa yhden joukkueen kotikentällä. Joten siis reippaan, tunti turnauksen alkamisen jälkeen otin bussin kauas, kauas toiselle puolelle Buenos Airesia. Onnekseni saavuin taas juuri sopivasti turnauksen puoliväliin. Katselin vähän menoa ja kun homma näytti olevan aika lähellä Suomen tasoa ja vähän jo teki mieli mennä mukaan, nykäisin lähintä peliäkatsovaa hihasta ja kysyin että kukahan mahtaisi olla joku valmentaja. No hänhän ohjasi minut tietenkin kannattamansa joukkueensa valmentajan juteltavaksi ja nyt on sitten sovittu että osallistun tiistaina treeneihin. Tämäkin joukkue treenaa siellä melko kaukana, kaukana, mutta kun en nyt vain satu asumaan minkään urheilukentän vieressä niin kauas, kauas on mentävä joka tapauksessa. Mutta jee. Tunnelma vaikutti rennolta ja ihmiset kivoilta, joten odotan nyt ihan innoissani tuota tiistaita, vaikken tiedä miten paljon olen jo unohtanut kaikkea tässä reilun puolen vuoden tauon aikana ja kuinka paljon kuntokin on rapistunut. Mutta eiköhän se tästä.
Nappasin pari kuvaa ja ne löytyvät täältä.
keskiviikko 15. huhtikuuta 2009
Tandil: Kukkuloita, keikkuva kivi ja rakkolaastarien puute
Vietin siis pääsiäisen Tandilissa. Viimein torstai-iltana yksi hospitalityclubilainen lupautui hostamaan minut luonaan ja lupasi jopa avata ovensa kello 5 aamulla kun saavun kaupunkiin. Hyvä niin, sillä paikka oli ihan kuollut aamulla kello viisi.
Pitkähköjen aamu-unien jälkeen aloitin päivän hörppimällä matea hostini Estebanin kanssa. Perjantain vietin toisen hospitalityclubilaisen, Andrésin kanssa joka oli lupautunut näyttämään mulle kaupunkia. Esteban joutui nimittäin lukemaan johonkin tenttiin koko viikonlopun.
Lauantaina teimme retken kukkuloille ja valloitimme Tandilin korkeimman huipun (502m). Tandilin kukkulat ovat kai Etelä-Amerikan vanhimpia (2 miljardia vuotta vanhoja). Suunnilleen kai samoja ikiä Suomen Pyhätunturin kanssa. Meidän (minä, Andrés, Joaquin ja Agustina) lisäksi mukaamme tuli joku musta koira, joka seurasi meitä koko päivän. Hienojen maisemien lisäksi kukkuloilla näki lehmiä ja hevosia. Täällä lehmät ja hevoset elävät suunnilleen kuin porot Suomessa, liikkuvat tosin kai aika paljon vähemmän. Lypsylehmät on kai sitten erikseen lähempänä navettaa. Hauska päivä, vaikka olikin aika kärsimystä. Kenkäni tekevät jostain syystä mulle aina todella isot rakot kantapäihin, eikä mulla ollut enää yhtään rakkolaastaria jäljellä. Täällä semmoisia parhuuksia ei valitettavasti tunneta. Eli saa lähettää. Uudet kengät tai laastareita. Illalla olimme kaikki aika kuolleita ja jäimme vielä Andresin luo syömään sen isän laittamaa pitsaa. Namnam. Paikalla oli myös puoli sukua ja olohuoneeseen kannettiin varmaan perheen kaikki pöydät, jotta mahduttiin istumaan.
Sunnuntaina kiertelin itsekseni vielä loput pakolliset nähtävyydet eli keikkuvan kiven (kts. kuva) ja kristuspatsaan. Vaikka otinkin taksin kivelle ja palasin liftaamalla, olin sunnuntaina niin väsynyt, että nukuin melkein 12 tunnin yöunet. Maanantai-iltana palasin kotiin. Onnistuin myös hienosti olemaan menemättä kouluun maanantaina. En jotenkin tajunnut ettei se olekaan täällä vapaapäivä.
Tandil oli kyllä aivan mahtava kohde ja tekemistä olisi riittänyt varmaan pidemmäksikin aikaan. Kaupunki oli ihan uskomattoman siisti ja rauhallinen. Kaikki ihmiset olivat ihan todella ystävällisiä. Ei siis vain avuliaita vaan oikeasti ystävällisiä ja jopa juustokaupassa mulle juteltiin ja kyseltiin vaikka mitä, vaikka tuona viikonloppuna paikka oli täynnä turisteja. Mietin jopa muuttamista Tandiliin toiseksi lukuvuodeksi. Paikallisen yliopiston tarjonta ei kuitenkaan vielä oikein iskenyt. Tandilin jälkeen Buenos Aires vaan tuntuu nyt jotenkin vaan niin likaiselta, haisevalta ja meluisalta. Mutta eiköhän tässä pian taas totu. Tandil ei onneksi ole kaukana, joten sinne voi mennä joku toinen viikonloppu uudestaan nauttimaan rauhallisemmasta menosta.
Kuvat ovat täällä.
Pitkähköjen aamu-unien jälkeen aloitin päivän hörppimällä matea hostini Estebanin kanssa. Perjantain vietin toisen hospitalityclubilaisen, Andrésin kanssa joka oli lupautunut näyttämään mulle kaupunkia. Esteban joutui nimittäin lukemaan johonkin tenttiin koko viikonlopun.
Lauantaina teimme retken kukkuloille ja valloitimme Tandilin korkeimman huipun (502m). Tandilin kukkulat ovat kai Etelä-Amerikan vanhimpia (2 miljardia vuotta vanhoja). Suunnilleen kai samoja ikiä Suomen Pyhätunturin kanssa. Meidän (minä, Andrés, Joaquin ja Agustina) lisäksi mukaamme tuli joku musta koira, joka seurasi meitä koko päivän. Hienojen maisemien lisäksi kukkuloilla näki lehmiä ja hevosia. Täällä lehmät ja hevoset elävät suunnilleen kuin porot Suomessa, liikkuvat tosin kai aika paljon vähemmän. Lypsylehmät on kai sitten erikseen lähempänä navettaa. Hauska päivä, vaikka olikin aika kärsimystä. Kenkäni tekevät jostain syystä mulle aina todella isot rakot kantapäihin, eikä mulla ollut enää yhtään rakkolaastaria jäljellä. Täällä semmoisia parhuuksia ei valitettavasti tunneta. Eli saa lähettää. Uudet kengät tai laastareita. Illalla olimme kaikki aika kuolleita ja jäimme vielä Andresin luo syömään sen isän laittamaa pitsaa. Namnam. Paikalla oli myös puoli sukua ja olohuoneeseen kannettiin varmaan perheen kaikki pöydät, jotta mahduttiin istumaan.
Sunnuntaina kiertelin itsekseni vielä loput pakolliset nähtävyydet eli keikkuvan kiven (kts. kuva) ja kristuspatsaan. Vaikka otinkin taksin kivelle ja palasin liftaamalla, olin sunnuntaina niin väsynyt, että nukuin melkein 12 tunnin yöunet. Maanantai-iltana palasin kotiin. Onnistuin myös hienosti olemaan menemättä kouluun maanantaina. En jotenkin tajunnut ettei se olekaan täällä vapaapäivä.
Tandil oli kyllä aivan mahtava kohde ja tekemistä olisi riittänyt varmaan pidemmäksikin aikaan. Kaupunki oli ihan uskomattoman siisti ja rauhallinen. Kaikki ihmiset olivat ihan todella ystävällisiä. Ei siis vain avuliaita vaan oikeasti ystävällisiä ja jopa juustokaupassa mulle juteltiin ja kyseltiin vaikka mitä, vaikka tuona viikonloppuna paikka oli täynnä turisteja. Mietin jopa muuttamista Tandiliin toiseksi lukuvuodeksi. Paikallisen yliopiston tarjonta ei kuitenkaan vielä oikein iskenyt. Tandilin jälkeen Buenos Aires vaan tuntuu nyt jotenkin vaan niin likaiselta, haisevalta ja meluisalta. Mutta eiköhän tässä pian taas totu. Tandil ei onneksi ole kaukana, joten sinne voi mennä joku toinen viikonloppu uudestaan nauttimaan rauhallisemmasta menosta.
Kuvat ovat täällä.
torstai 9. huhtikuuta 2009
BA: Opiskelua, espanjaa ja pääsiäislomasuunnitelmia
Blogin päivitysvälit näyttävät pidentyvän pidentymistään... Kolme kouluviikkoa takana tai no oikeastaan vain muutama päivä. Maalis-huhtikuun vaihde on täällä vapaapäiviä täynnä. Ihan kiva aloittaa opiskelut rauhallisesti.
Koulu
Opiskelua maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 15-23. Tuolloin siis luentoja ja pienryhmäopetusta. Kaikki kurssit ovat alkaneet ihan hyvin. Ekat kurssikaverit löydetty ja harjoitustyöt painaa jo päälle. Perusopiskelua siis, vaikka olenkin kertonut kaikille että tällä mikään ei ole samanlaista kuin Suomessa. Luentojen ajankohta, luennoilla istuvien ihmisten määrä, pienryhmätuokiokonsepti, poliittiset opiskelijaryhmittymät, ainainen luentojen keskeytys, piirtoheitinkalvot. Mut ATK-luokan koneissa on UBUNTU eli linux-käyttöjärjestelmä. Tosin niin riisuttu ettei edes terminaalia löydy ja muutenkin muokattu näyttämään Windowsilta.
Ilmeisesti juuri tämä minun laitokseni (Filosofia ja kirjallisuus) on rankattu yhdeksi latinalaisen amerikan parhaista. Varsinkin kirjallisuuden koulutusohjelma on todell arvostettu ja monet vaihtarit laitoksellamme lukevatkin juuri kirjallisuutta. Opiskelen siis arvostetussa opinahjossa, jossa opettavat yhdet maanosan parhaista professoreista (useimmiten palkatta).
Espanja
Käyn siis tämän samaisen yliopiston järjestämää espanjan kurssia. Lähtötasotestin mukaan mun taso olisi ollut 5-6, mutta vähän huonosti sopivien aikataulujen takia päätin ottaa 7-tason kurssin (8 tasoa yhteensä + 0-taso). Vähän jännitti eka että tuleeko minusta kurssin perässälaahaaja, mutta ihan sopivalta se nyt vaikuttaa. Opiskelin vähän kielioppia ennen kuin kurssi alkoi ja luulen että nyt voisin saada paremmat pisteet lähtötasotestistäkin. Oli vaan kielioppi vähän ruosteessa lähes kahden vuoden tauon jälkeen. Ryhmäni on kaiken lisäksi ihanan pieni. Meitä on 8 yhteensä, tosin nyt on ollut vain 6 tunneilla. Nukkumaan ei siis pääse.
Muu
Tervehdyin pikkuhiljaa ja nyt olen taas loistokunnossa. Käytiin Aleksandran kanssa katsomassa joku tekstiilinäyttely, joka olikin huomattavasti mielenkiintoisempi kuin olin kuvitellut... Kuvittelin jonkun kangasnäyttelyn, mutta siellä oli siis jos jonkinlaisia taidekappaleita, jotka kaikki siis oli tehty jostain tekstiileistä tai langoista eri tekniikoilla. Näyttely oli kaikenlisäksi ilmainen.
Kävin myöskin kokeilemassa vähän ultimaten pelaamista, kun paikallinen tyttöjoukkue järjesti tutustumispäivän, mutta ei nyt ihan napannut. Harjoitusten pääkieli oli vielä kaiken lisäksi englanti... Argentiinalaiset täällä ei edes tunne koko lajia.
Ja sitten kohokohtaan.
Uskaltauduttiin eilen viimein palaamaan Kaisan kanssa ulkomaalaisvirastoon ja hakemaan viisumimme. Ei jouduttu pahemmin jonottelemaan ja muutenkin paikka näytti inhimillisemmältä. Nykyään sieltä voi jopa varata vuoron. Vähän liian aikaisin siis käytiin. Saatiin siis paperit käteemme (luultiin että oltaisiin saatu hienot jutut passin, mutta ei... ) Onneksi luettiin papereita vähän tarkemmin koska paljastui että mun paperin mukaan viisumini vanhentuu 9.3.2009. Olivat siis laittaneet väärän vuosiluvun. Menin valittamaan sillä tuloksella että sain käteeni jonkun epämääräisen paperin jonka kanssa käskettiin tulemaan uudestaan 9-10 päivän päästä. Ilmeisesti siellä on käytävä neljästi jotta saa viisumipaperin käteen. Kaisakin kävi. Parin viikon päästä siis uudestaan. Paikka ei ole edes millään keskeisellä paikalla missä vois käväistä joskus ohi kulkiessa, vaan sinne on ihan oikeasti mentävä asiakseen... :(
Pääsisäisloma
Kävin eilen ostamassa liput Tandil-nimiseen pikkukaupunkiin, joka sijaitsee joku 350 km Buenos Airesista. Paikka on kuitenkin sen verran suosittu pääsiäisen aikaan, etten ole vielä onnistunut löytämään majoitusta. Lähtö tänä yönä klo 23.30. Saavu perille viiden aikoihin aamulla, luotan vain siihen että löydän sitten jotain... Muuten sitten piipahdan johonkin lähikaupunkiin nukkumaan... Tandilissa sijaitsevat kuitenkin Argentiinan vanhimmat vuoret ja kaikkea muutakin jännää nähtävää...
Kuvat
Lisäsin kuvagalleriaan joitakin kuvia. Esimerkiksi joskus lupaamani metrokuvat.
Koulu
Opiskelua maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 15-23. Tuolloin siis luentoja ja pienryhmäopetusta. Kaikki kurssit ovat alkaneet ihan hyvin. Ekat kurssikaverit löydetty ja harjoitustyöt painaa jo päälle. Perusopiskelua siis, vaikka olenkin kertonut kaikille että tällä mikään ei ole samanlaista kuin Suomessa. Luentojen ajankohta, luennoilla istuvien ihmisten määrä, pienryhmätuokiokonsepti, poliittiset opiskelijaryhmittymät, ainainen luentojen keskeytys, piirtoheitinkalvot. Mut ATK-luokan koneissa on UBUNTU eli linux-käyttöjärjestelmä. Tosin niin riisuttu ettei edes terminaalia löydy ja muutenkin muokattu näyttämään Windowsilta.
Ilmeisesti juuri tämä minun laitokseni (Filosofia ja kirjallisuus) on rankattu yhdeksi latinalaisen amerikan parhaista. Varsinkin kirjallisuuden koulutusohjelma on todell arvostettu ja monet vaihtarit laitoksellamme lukevatkin juuri kirjallisuutta. Opiskelen siis arvostetussa opinahjossa, jossa opettavat yhdet maanosan parhaista professoreista (useimmiten palkatta).
Espanja
Käyn siis tämän samaisen yliopiston järjestämää espanjan kurssia. Lähtötasotestin mukaan mun taso olisi ollut 5-6, mutta vähän huonosti sopivien aikataulujen takia päätin ottaa 7-tason kurssin (8 tasoa yhteensä + 0-taso). Vähän jännitti eka että tuleeko minusta kurssin perässälaahaaja, mutta ihan sopivalta se nyt vaikuttaa. Opiskelin vähän kielioppia ennen kuin kurssi alkoi ja luulen että nyt voisin saada paremmat pisteet lähtötasotestistäkin. Oli vaan kielioppi vähän ruosteessa lähes kahden vuoden tauon jälkeen. Ryhmäni on kaiken lisäksi ihanan pieni. Meitä on 8 yhteensä, tosin nyt on ollut vain 6 tunneilla. Nukkumaan ei siis pääse.
Muu
Tervehdyin pikkuhiljaa ja nyt olen taas loistokunnossa. Käytiin Aleksandran kanssa katsomassa joku tekstiilinäyttely, joka olikin huomattavasti mielenkiintoisempi kuin olin kuvitellut... Kuvittelin jonkun kangasnäyttelyn, mutta siellä oli siis jos jonkinlaisia taidekappaleita, jotka kaikki siis oli tehty jostain tekstiileistä tai langoista eri tekniikoilla. Näyttely oli kaikenlisäksi ilmainen.
Kävin myöskin kokeilemassa vähän ultimaten pelaamista, kun paikallinen tyttöjoukkue järjesti tutustumispäivän, mutta ei nyt ihan napannut. Harjoitusten pääkieli oli vielä kaiken lisäksi englanti... Argentiinalaiset täällä ei edes tunne koko lajia.
Ja sitten kohokohtaan.
Uskaltauduttiin eilen viimein palaamaan Kaisan kanssa ulkomaalaisvirastoon ja hakemaan viisumimme. Ei jouduttu pahemmin jonottelemaan ja muutenkin paikka näytti inhimillisemmältä. Nykyään sieltä voi jopa varata vuoron. Vähän liian aikaisin siis käytiin. Saatiin siis paperit käteemme (luultiin että oltaisiin saatu hienot jutut passin, mutta ei... ) Onneksi luettiin papereita vähän tarkemmin koska paljastui että mun paperin mukaan viisumini vanhentuu 9.3.2009. Olivat siis laittaneet väärän vuosiluvun. Menin valittamaan sillä tuloksella että sain käteeni jonkun epämääräisen paperin jonka kanssa käskettiin tulemaan uudestaan 9-10 päivän päästä. Ilmeisesti siellä on käytävä neljästi jotta saa viisumipaperin käteen. Kaisakin kävi. Parin viikon päästä siis uudestaan. Paikka ei ole edes millään keskeisellä paikalla missä vois käväistä joskus ohi kulkiessa, vaan sinne on ihan oikeasti mentävä asiakseen... :(
Pääsisäisloma
Kävin eilen ostamassa liput Tandil-nimiseen pikkukaupunkiin, joka sijaitsee joku 350 km Buenos Airesista. Paikka on kuitenkin sen verran suosittu pääsiäisen aikaan, etten ole vielä onnistunut löytämään majoitusta. Lähtö tänä yönä klo 23.30. Saavu perille viiden aikoihin aamulla, luotan vain siihen että löydän sitten jotain... Muuten sitten piipahdan johonkin lähikaupunkiin nukkumaan... Tandilissa sijaitsevat kuitenkin Argentiinan vanhimmat vuoret ja kaikkea muutakin jännää nähtävää...
Kuvat
Lisäsin kuvagalleriaan joitakin kuvia. Esimerkiksi joskus lupaamani metrokuvat.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)