BA: Hulluuden partaalla (opiskelijaviisumi Argentiinaan)

Keskiviikkona sain viimein kaikki paperit viisuminhakua varten kasaan, joten raahauduin maahanmuuttoviraston eteen jonottamaan torstaiaamuna klo 5.30. Olin kuullut että aikaisin on mentävä, jotta saa edes vuoronumeron. Lämpimästi pukeutuneena, musiikin ja kirjojen viihdyttämänä istuskelin siis aamuvarhaisella jonkun tuhannen bolivialaisen (=bolivialainen/urugualainen/paragualainen/perulainen...) kanssa odottamassa viraston ovien aukeamista. Olin siis enemmän kuin iloinen kun Alan (yksi argentiinalainen arkkitehtiopiskelija, johon tutustuin kämppikseni kautta) saapui jostain bileistä kuuden aikoihin aamulla jonottamaan seurakseni. Siinä sitten jonottelimme aikamme ja näytti jo siltä, että taidan saada kuin saada numeron, vaikka se tuhannen bolivialaisen jono olikin näyttänyt niin epätoivoiselta. Toisin kuitenkin kävi ja ollessamme vain muutaman metrin päässä ovesta (kello 10:30) kuulimme, että extramercosurnumerot (mercosur=Argentiina, Brasilia, Uruguay, Paraguay -> extra- on siis muut) olivat loppuneet. Eli tervetuloa huomenna uudelleen... :(

Vähän masensi, mutta toisaalta olin jo henkisesti varautunut menemään perjantaina uudelleen. Soitin siis Kaisalle (suomalainen, TKK:lta), joka oli puhunut aiemmin menevänsä virastoon juuri perjantaina ja sovimme treffit jonoon kello 3.30 perjantaiaamuksi. Laskeskelin, että kaksi tuntia aikaisemmin saapumisen pitäisi riittää hyvin numeron saamiseksi.

Seurasi 6,5 tuntia jonotusta vuoronumeron saamiseksi (matea, pimeyttä, torakoita). Sain numeron 167, jaossa niitä oli 200 kpl ja kello kymmenen aamulla menossa oli numero 40. Alkoi siis mielestäni päivän rankin osuus, eli kahdeksan tunnin odotus sisällä virastossa. Numerot vaihtuivat välillä uskomattoman hitaasti (ei mitään muutosta puoleen tuntiin) ja välillä melkein raketinnopeudella (4 numeroa puolessa tunnissa). Maahanmuuttovirastossa kyse ei kuitenkaan ole pelkästään jonottamisesta. Meitä ainakin mietitytti ovatko paperimme kunnossa, onko tänään oikea päivä (ei liian myöhään/aikaisin), pitäisikö valokuvan taustan olla sininen vai kelpaako mikä vain, pitäisikö myös passin ulkokansista olla kopio yms. Vihdoin kello 17:45 seisoimme viraston ulkopuolella paperit käsissämme, aivot pihalla katsomassa auringonlaskua. Vaikka olin kuullut kaikenlaista kyseisestä virastosta, en ollut ikinä kuvitellut viettäväni siellä lähes 15 tuntia saadakseni jonkun paperin. Parin viikon päästä joudumme palaamaan vielä hakemaan viisumimme, mutta ilmeisesti hieman vähemmällä odottamisella. Seuraavalla kerralla (toivottavasti ei tule) otan teltan ja majoittaudun viraston oven eteen jo edellisenä iltana. Varmasti kannattavin vaihtoehto!

Tässä vielä lista tarvituista dokumenteista 20.3.2009 opiskelijaviisumia varten:
- Passi (jossa maahantuloleima)
- Kopio passin joka ikisestä sisäsivusta
- Antecedentes penales de Argentina (Käy hakemassa: Piedras 115, tarvitset: passi, kopio passin tietosivusta, 40 pesoa)
- Kaksi 4x4-kokoista valokuvaa (sininen tausta varmin)
- Rikosrekisteriote Suomesta espanjaksi apostillen leimalla (vain jos haet yli 6 kk viisumia)
- 200 pesoa

Lisäksi kaikkialla sanottiin, että tarvitaan syntymätodistus espanjaksi apostillen leimalla, vaan eipä pyydetty ainakaan multa. Kysyttiin vain vanhempien nimet.